Perinnemaisema-alue ja hoito

Konttilan (alunperin Kokonmäen) torpparitila on aikaisemmin ollut n. 40 hehtaarin suuruinen Pohjois Savolainen mäkiviljelys- ja kaskitila:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=58335  http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/muutsuojelualueet/telkkamaki/nahtavyydet/kaskikulttuuripohjoissavossa/Sivut/Default.aspx  http://kauhajokinyt.fi/metsiensoidenkirja/lyhennelmat/32-43.htm                                 

Tila sijoittuu Puijolla tyypillisesti Savon alueelle korkean mäen lakialueelle ja mäen rinteille. Korkea sijainti on ollut hallansuojainen ja lisäksi korkean mäen lakialueen lempeä mikroilmasto on luonut suotuisat kasvuolosuhteet monille perinteisille hyötykasveille. Länteen päin suuntautuvia rinteitä on ollut helppo kasketa ja niitä pitkin virtaa paljon vesiä, mitä on tarvittu eläimille ja suoniityn lannoittamiseen tulvittamalla niitty keväisin. Vettä on riittänyt myös suoniityn kasteluun sarkaojien avulla kuivempina kesinä laskuoja patoamalla. Tila koostuu kuivista monilajisista niityistä ja mäkipelloista, kuivista Katajaisista kedoista, hakamaa-alueista, kaskirinteistä, mäkitilalle harvinaisesta suoniitystä korkealla mäen päällä sekä ympäröivästä metsämaasta. Tilan yläpuolella on myös aikaisemmin tilaan kuulunut kaupungin joitakin vuosia sitten entisöimä metsälaidunalue. Konttilassa on pidetty perinteisiä Suomalaisia kotieläimiä, kuten lehmiä ja hevosia, joille tilan alueilta on myös jo parin vuosisadan ajan korjattu rehuheinää laiduntamisen lisäksi. Intensiivisestä alueiden niittämisetä ja laiduntamisesta sekä kaskiviljelystä on tänäkin päivänä havaittavissa viitteitä tilan monimuotoisessa kasvillisuudessa. Monet nykyisin katoamassa olevat vanhat niittykasvilajikkeet, kuten harvinainen Ketonoidanlukko: http://konttila.kuvat.fi/kuvat/Konttilan+kuvia/DSC02293.JPG   http://konttila.kuvat.fi/kuvat/Konttilan+kuvia/DSC02296.JPG kasvavat tilalla. Ne ovat vaatineet menestyäkseen tehokkaasti laidunnettuja kasvupaikkoja mm. niiden matalakasvuisen heinikon vuoksi. Tällaiset kasvupaikat ovat vuosikymmeniä kestäneen laiduntamisen ja heinän korjuun tuloksena muuttuneet maaperältään niukkaravinteisiksi ja humuskerrokseltaan ohuiksi ja karuiksi ketopaikoiksi. Konttilankin ketoalueilla kivet ovat pinnassa ja maaperän kasvillisuus on matalaa, suosien valossa ja niukkaravinteisessa maassa menestyviä pienikokoisia niittykasveja.

 Jotta vielä olemassa oleva perinteinen niittylajisto säilyisi ja lisääntyisi sekä että entinen maisemakuva palautuisi, on Konttilankin yli 6:n hehtaarin vuokra-aluetta hoidettu ja raivattu asteittain viimeisen 10:n vuoden ajan erityisin toimenpitein ja menetelmin. Vesakon, vieraslajien ja kuusien poiston sekä isomman puuston harventamisen lisäksi, alueen hoitotoimenpiteisiin kuuluu kotieläinten laiduntaminen sekä jokavuotinen heinäkasvillisuuden niitto ja korjuu vanhaan heinäntekotyyliin. Niitto tapahtuu hevos- ja traktorityönä Heinäkuun aikana ja heinien annetaan kuivaa maassa kaadon jälkeen useamman vuorokauden ajan ennen pöyhimistä ja haravoimista hevosvetoisilla työlaitteilla. Jo maassa maatessaan heinistä varisee kypsyneitä kasvien siemeniä maahan ja muissa työvaiheissa variseminen tehostuu. Lisäksi tuulikin ravistelee siemeniä maahan heinien ollessa seivästettynä seipäille. Modernissa viljelyssä tätä vastoin rehuheinä ja muut peltoviljelykasvit korjataan usein huomattavasti aikaisemmin ja nopeammin pois pelloilta, ennen kuin kasvit ovat saavuttaneet siementämisvaihetta vielä ollenkaan. Kasvintorjunta-aineilla taas tuhotaan usein loputkin ylimääräiset pikkukasvit ennen maan kyntämistä, etenkin modernin viljan viljelyn yhteydessä.

 Konttilan alueista osa niitetään myös vasta reilusti heinäkuun lopulla tai elokuun aikana. Tällöin myöhemminkin kukkivat kasvit ovat kerenneet pudottamaan siemenensä maaperään. Lisäksi Konttilassa kynnetään vuosittain vain pieniä alueita kerrallaan kumppanuusviljelyn viljelykierron yhteydessä etenkin tähän käyttöön otetulla suoniityllä, tai mikäli näytöstyyppisesti halutaan kasvattaa  perinteisiä viljelykasveja myös muilla pelloilla. Näin edistetään perinteisten viljelymenetelmien käyttöä mm. hevostyötä ja sen kautta muidenkin perinteisten hyötykasvien kasvattamista mutta säilytetään samalla suoniityn ja kuivien ketoniittyjen kasvilajiston monimuotoisuus. Hiljalleen Konttilan alueen kasvillisuus onkin muuttunut koko alueella tiheästä lepikosta sekä vihulais- ja  mesiangervopöheiköistä takaisin entisajan niitty- ja kukkaketoheinikoiksi. Heinäsirkkojen kuulee sirittelevän ja perhosten näkee lentelevän myös tiheän sarkaojituksen reunoilla kasvavan ojaheinikon turvin lisääntyen. Kostea suoniittyheinikko tarjoaa lisäksi jo aikaisin keväällä ison elinympäristön ja ruokapöydän mm. Konttilan alueella lisääntyvälle Viitasammakolle http://konttila.kuvat.fi/kuvat/Konttilan+kuvia/20..jpg.jpg ja Vesiliskolle http://konttila.kuvat.fi/kuvat/Konttilan+kuvia/11Viitasammakkoja+Konttilassa+(1+of+1)-10.jpg sekä monille muille eläinlajeille,  kuten eri lepakoille ja linnuille.

Jotkut kasvit tukeutuvat pölytyksessään tiettyihin hyönteislajeihin, jotka esiintyvät ja lisääntyvät runsaammin vasta kotieläinten jätösten ansiosta tai muutoin suosivat näin hoidettua ympäristöä. Tilalla on pidetty kotieläinten ohella jo useamman vuoden ajan myös tarhamehiläisiä, jotka voimakkaana pölytysapuna ovat osaltaan vaikuttaneet ketokukkakasvillisuuden ennallistumiseen alueella. Muut kotieläimet taas syödessään laitumilla rikkovat maan pintaa herättäen maassa piileviä siemeniä itämään ja polkevat muita siemeniä syvemmälle maaperään. Eläimet myös levittävät ja lannoittavat siemeniä omilla jätöksillään ja tallaavat syödessään heinikkoa matalammaksi, poistaen samalla niityiltä pieniä puuntaimia tai muita niittykasveihin kuulumattomia lajikkeita. Talvella tilan alueelta korjatuilla heinillä ruokitaan tilan kotieläimiä ja niiden lanta kompostoidaan tallipehkujen kanssa levitettäväksi uudelleen maahan kompostoimisen jälkeen. Näin varsinkin kumppanuusviljelylohkoille, millä tuotetaan perinteisten hyötykasvien ohella myös muita ruokakasveja viljelyyn osallistuville ihmisille lähiruoaksi. Parin satokauden jälkeen lohkot jätetään taas kasvamaan niittyheinää viljelykierrossa. Näin osa kasvien siemenistä ja erityisesti sellaiset, jotka vaativat itääkseen kiertokulun eläimen ruuansulatuksen kautta, pääsevät leviämään entisille kasvuniityilleen myös kompostin levityksen kautta. Vuosittain uudelle alueelle kerrallaan ohuelti levitettynä, kompostimassa ei myöskään aiheuta maaperän rehevöittymistä liikaa.

2000 luvun alussa aloittamamme n. 10-vuotisen raivaus- ja hoitotyön jälkeen, Konttilan niitty- ja hakamaa-alueet ovatkin saaneet takaisin samaa eläin- sekä hyönteis- ja kasvillisuusmonimuotoisuutta, mikä on vallinnut alueella yleisesti vielä sotien jälkeen. Myöhemmin Konttilan alueita ja peltoja pidettiin yhä vähemmän viljelys- ja laidunkäytössä, kunnes n. 70-luvun lopulla ne jäivät kokonaan pois viljelykäytöstä. Pellot ja hakamaat pääsivät tämän jälkeen vesakoitumaan ja rehevöitymään niittykasvillisuuden korjuun loputtua pariksi kymmeneksi vuodeksi.

Konttilaa ympäröivä metsämaisema ja luontoalue ovat säilyttäneet alkuperäisyytensä lähimetsien ja muiden ympärysalueiden säästyessä suuremmilta hakkuilta ja uudemman rakennuskannan rakentamiselta. Tilan maisema-alue onkin tänään ja jatkossa kehittyessään hieno esimerkki aikaisemmasta kaskiviljelyaikakaudesta sekä pienviljelijäperheiden kekseliäisyydestä ja elinympäristöstä keskellä luontoa torppariajan ja sen jälkeisessä Suomessa. Joka vuosi alueen hoidon edetessä Konttilan tila muuttuu yhä arvokkaammaksi pien- ja perheviljelyaikakauden muistomerkiksi ja alkuperäistä Suomalaista ja Pohjois Savolaista kulttuuria edustavaksi nähtävyydeksi keskellä kaupunkia. Sijaiten vain vajaan kilometrin päässä Puijon tornista pohjoiseen, Konttila toimiikin nykyisin perinnemaisema- ja kulttuurikohteena Puijolla vieraileville matkailijoille sekä tuottaa samalla virkistystä lähiseudun asukkaille yleisenä virkistysalueena erilaisine kahvila- ja muine palveluineen.

Kahvila- ja muun toimintamme ohella, keräämme varoja tilan hoitotyöhön ja ylläpitoon mm. erilaisilla tapahtumilla sekä yksityistilaisuus- ja ohjelmapalveluilla. Käyttämällä palvelujamme tuet siis samalla Konttilan perinnemaisema-alueen kehittämistä ja sen säilymistä jälkipolville.

Keijo Heikkinen, Konttila 

Alla oleva kuva otettu Juhannuksen jälkeen kesällä 2010